Suomen Painonhallintarekisteri
 
 
Tutkimus pysyviä laihtumistuloksia aikaansaaneista
LEHDISTÖTIEDOTE                    10.3.2015
 
Elämäntapatekijät ja onnistunut laihduttaminen
Suomalaisista 46% naisista ja 66% miehistä on ylipainoisia tai lihavia. Laihduttaminen on usein tuloksekasta lyhyellä tähtäimellä, tuloksen pitäminen huomattavan paljon haasteellisempaa. Helsingin yliopistossa tehdään tutkimusta, jossa kerätään tietoa henkilöistä, jotka ovat onnistuneet pudottamaan painoaan ja pitämään tuloksen. Koska lihavuuden tiedetään olevan kansantaloudellisestikin ajatellen merkittävä ongelma, on erityisen tärkeää selvittää, miten voitaisiin saada pysyviä laihtumistuloksia painovaihteluiden sijaan. Tutkimukseen haettiin työikäisiä (18-60-vuotiaita) osallistujia ympäri Suomea. Mukaan ilmoittautua 316 henkilöä, heistä 184 täytti kaikki osallistumiskriteerit ja saivat kutsun osallistua tutkimukseen. Painoindeksin tulee laihdutuksen alkuvaiheessa ylittää 30 kg/m2, laihtumistulos vähintään 10% ja saavutettu tulos pysynyt vähintään 2 vuotta.
 
Tulokset
Kaikkiaan 158 henkilöä täytti tutkimukseen liittyvän sähköisen kyselylomakkeen, 100 naista ja 58 miestä. Osallistujat olivat keskimäärin 44-vuotiaita, heidän painoindeksinsä oli aloitusvaiheessa keskimäärin 35,9 kg/m2 ja laihtumisen jälkeen 26,1 kg/m2. Keskimääräinen painonpudotus oli 26,5% tai 32,4 kg. Osallistujien sosio-demografinen tausta vaihteli, 37,9%:lla oli enintään ammatillinen koulutus ja 22,8%:lla korkeakoulututkinto. Noin kolmanneksella ansiot olivat alle 2 000 eur/kk. Vuorotyötä teki 15,2% osallistujista.
 
Osallistujista 84,8% ilmoitti tuntevansa itsensä joko melko tai erittäin terveeksi, 42,4% ilmoitti myös ettei heillä ole kroonisia sairauksia. 27,2% osallistujista asuu yhden hengen taloudessa, parisuhteessa olevista 60,9%:lla puoliso ei ollut ylipainoinen. 69,2% niistä, joilla oli lapsia, ei yksikään lapsista ollut ylipainoinen. Ainoastaan 23,4% ilmoitti molempien vanhempien olleen ylipainoisia. 31,6% osallistujista laihdutti ensimmäistä kertaa.
 
Tutkimuksessa käytettiin joitakin samoja kysymyksiä kuin valtakunnallisessa FINRISK tutkimuksessa, jotta saataisiin vertailevia lukuja väestön elintapoihin. Lähes 90% osallistujista ilmoitti että ei tupakoi, 19,1% että eivät käytä alkoholia lainkaan ja 40,1% ilmoitti käyttävänsä kerran kuukaudessa tai harvemmin. Lähes puolet 47,8% ilmoitti liikkuvansa vapaa-ajalla yli 3 tuntia viikossa ja 44,6% että harrastaa liikuntaa 4 kertaa viikossa tai useammin. 30,1% osallistujista ilmoitti, että heillä on työmatkaliikuntaa yli 30 min per pv. Verrattua muuhun väestöön, osallistujat tupakoivat merkittävästi vähemmän, käyttävät huomattavasti vähemmän alkoholia ja liikkuvat enemmän sekä vapaa-ajalla että työmatkalla.
 
Johtopäätöksiä
Onnistuneen painonpudotuksen taustalla näyttää olevan keskeisenä tekijänä terveelliset elämäntavat, tupakoimattomuus tai tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön niukkuus ja liikunnan runsas määrä tai ainakin lisääntyminen sekä vapaa-ajalla että työmatkalla. Onnistuminen painonpudotuksessa saattaa olla todennäköisempää, jos ei perheessä ole muita ylipainoisia. Aikaisemmat laihdutusyritykset eivät näyttäisi olevan esteenä onnistumiselle, kolmannes tässä tutkimuksessa laihdutti ensimmäistä kertaa. Usein ajatellaan pienten tulojen olevan esteenä suositusten mukaisten ruokailutottumusten toteutumiselle. Tässä tutkimuksessa osallistujien tulot ja koulutustausta vaihteli, eikä niillä näyttäisi siten olevan vaikutusta tuloksen saavuttamiseen.
 
Lisätietoja tutkimuksesta antaa:
Käytännön toteuttamisesta vastaa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Sirpa Soini, puh. 0451 246 256, sirpa.m.soini@helsinki.fi T
Tutkimuksen johtaja: professori Johan Eriksson, Helsingin yliopisto, Clinicum, Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto (
johan.eriksson@helsinki.fi), ja ohjaajana myös professori Pertti Mustajoki, (pertti.mustajoki@fimnet.fi).
Linkki alkuperäisartikkelin abstraktiin:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25751374